Kannanotot, lausunnot ja tiedotteet

Kannanotto syyskuu 2007

Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen verkoston EAPN-Fin:n kannanotto hallitusohjelmaan ja valtiontalouden kehyspäätökseen 2008–2011


Köyhä ei tietoisesti valitse köyhyyttään ja syrjäytymistään

Köyhyyttä ei ole riittävän systemaattisesti tutkittu tai kartoitettu, joten yleinen ymmärryksemme köyhyydestä moniosaisena ilmiönä on vajavainen. Köyhyyttä voidaan vähentää tuntemalla kunnolla köyhyyttä aiheuttavat tekijät ja suuntaamalla toimenpiteitä syiden poistamiseen ja/tai seurausten lieventämiseen. Köyhyyteen sisältyy paljon aineellista ja inhimillistä hätää sekä vieraantumista sosiaalisesta osallisuudesta. Köyhyyden taustalla on myös useita poliittisia päätöksiä, joissa ei ole tehty riittävää köyhyyteen ja syrjäytymiseen liittyvää riski- ja vaikutusanalyysiä. EAPN-Fin:iä huolestuttaa asenteiden ja politiikan koveneminen. Se haluaa toiminnallaan viestittää: näe köyhyys - sen poistaminen on yhteinen asia. Kansalaisten sosiaaliset perusoikeudet ja talousmarkkinoiden vapaudet on saatava keskinäiseen tasapainoon, kuten EU:n komissiokin Lissabonin strategian mukaisesti edellyttää rakentaessaan talouspolitiikkaa, työllisyyspolitiikkaa ja hyvinvointipolitiikkaa yhdistävää uutta ohjelmakokonaisuutta.

Köyhyysloukut

Vanhasen toisessa hallitusohjelmassa mainittu hyvinvoinnin laajan jakautumisen ja köyhyyden vähentämisen tavoite on oikeansuuntainen. Köyhyyttä ja köyhyysloukkuja aiheuttavat tilanteet pitäisi EAPN-Fin:n mielestä tarkoin selvittää, jotta toimenpiteet kohdentuvat todellisiin tarpeisiin. Varsinaista köyhyyden vähentämistä on hallitusohjelmassa käsitelty liian vähän.

Palkka- tai eläketulojen pienuus, yksinhuoltajuus, huoltovelvollisuus ja hoivaköyhyys, kalliit asumis- ja elinkustannukset, sairastamisesta tai vammaisuudesta johtuvat suuret terveydenhoito-, lääke-, apuväline- ja sairauskulut ovat yksittäisiä tai yhdessä esiintyviä köyhyysloukkuun johtavia syitä. Köyhyys voi olla myös seurausta pitkittyneestä työttömyydestä, pätkätyöstä toistuvine työttömyysjaksoineen sekä riittämättömästä opiskelunaikaisesta taloudellisesta tuesta.

Yhteiskunnalliset rakenteet

Yhteiskuntamme jakautuminen yhä selkeämmin menestyjiin ja syrjäytymisen uhan alla eläviin jatkuu. Uhkana on kasvava köyhyyden periytyminen seuraaville sukupolville. Suomeenkin on ilmestynyt työssäkäyviä köyhiä, jotka ovat pääasiassa lasten hoito-ongelmien takia osa-aikatyötä tekeviä yksinhuoltajaäitejä. Hallituksen tavoitteena on vahvistaa kansalaisten mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon ja vaikuttaa palveluihin, mutta EAPN-Fin kysyy onko syrjäytyneillä ja syrjäytymisuhan alla elävien kasvavalla joukolla tähän todellisia resursseja.

Sosiaaliturvan kokonaisuudistus

Hallitus käynnistää laaja-alaisen sosiaaliturvauudistuksen, jonka tavoitteena on työn kannustavuuden parantaminen, köyhyyden vähentäminen sekä riittävän perusturvan tason turvaaminen kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturvan uudistaminen ja selkeyttäminen on perusteltua. Hyvällä sosiaaliturvajärjestelmällä ehkäistään ja korjataan syrjäytymistä, sen tulee olla asiakaslähtöinen, joustava ja nopeasti ihmisten todellisiin tilanteisiin ja tarpeisiin reagoiva.

Hallitusohjelman mukaan uudistus toteutetaan niin, että sosiaaliturvan rahoitus on myös pitkällä tähtäimellä kestävällä pohjalla. Tähän liittyen tullaan toteuttamaan maksujen jälkeenjääneisyyden huomioiva sosiaali- ja terveydenhuollon maksu-uudistus. EAPN-Fin korostaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut ovat Suomessa jo nyt korkeat, eivätkä asiakasmaksut saa muodostua esteeksi palveluiden tarpeelliselle käytölle. Olisi myös erittäin ristiriitaista, että asiakasmaksut sidottaisiin indeksiin tilanteessa, jossa esim. lapsilisää ei ole sidottu indeksiin.

Politiikkaohjelmat

Ohjelmassa erityisen hyvä asia on, että yhdeksi hallituksen politiikkaohjelmaksi on nostettu lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma. Myös kaksi muuta politiikkaohjelmaa - työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma sekä terveyden edistämisen politiikkaohjelma - ovat merkittäviä köyhyyden vähentämisen ja syrjäytymisen ehkäisyn kannalta.

EAPN-Fin:n näkemyksen mukaan politiikkaohjelmien ja erillispolitiikkojen suhde on kuitenkin nurinkurinen: politiikkaohjelmat mainitaan erillisinä ohjelmina ohjelmatekstin lopussa, vaikka niiden kokonaisvaltaisina ohjelmina tulisi perusraamittaen ohjata erillispolitiikkoja. Tämän vuoksi erillispolitiikat jäävät yhä keskenään ristiriitaisiksi ja sektoroiduiksi.

Hallitusohjelmassa myös vastuutetaan vain sektorikohtaisia perustoimijoita, vaikka asioita tulisi tarkastella riittävästi kattavan pöydän äärellä kaikkien äänten kuulemiseksi. Sosiaali- ja terveysväen ja talous- ja työmarkkinaväen jättäminen keskustelemaan omissa pöydissään omista asioistaan ei edistä välttämätöntä ja tarpeellista sektorien välistä yhteistyötä.

Hyvinvointijärjestöjen rooli

Ohjelmassa mainitaan kolmas sektori ainoastaan kuntien palvelutuotannon täydentäjänä. Tosiasiassahan sosiaalista hyvinvointivastuuta jakavat kansalaisjärjestöt ovat merkittäviä jo omien järjestölähtöisten toimintojensakin kautta; niiden osuus sosiaalipalveluista on tällä hetkellä 18 % ja terveyspalveluista 4,5 %. Kansalaisten muodostamat yhteisöt ovat kansallisesti ja EU-tasolla myös keskeisiä osallisuuden ja yhteisöllisyyden rakentajia eli EU-politiikan yhden perustavoitteen mukaisia strategisia toimijoita. Kansainvälisistä eroista johtuen tätä etenkin pohjoismaisille kansalaisjärjestöille ominaista roolia ei yleensä ymmärretä yleisessä EU-kehyksessä vaan ne rinnastetaan liiketaloudellisesti toimiviin yksityisen sektorin toimijoihin. Tämä aiheuttaa järjestötoimijoille turhia reunaehtoja tuloksellisen työn toteuttamiseksi.

Lapsiperheet

EAPN-Fin pitää myönteisenä, että vähimmäisvanhempainrahojen taso korotetaan työmarkkinatuen tasolle vuoden 2009 alusta. EAPN-Fin pitää hyvänä myös hallitusohjelmaan sisältyvää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmaa ja sitä, että ohjelmassa kiinnitetään huomiota lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn sekä lapsiperheiden hyvinvoinnin, taloudellisen aseman ja palveluiden parantamiseen.

EAPN-Fin kritisoi hallitusohjelmaa ja valtiontalouden kehyspäätöstä siitä, että lapsilisiä ei edelleenkään päätetty sitoa elinkustannusindeksiin eikä lapsilisien jälkeenjääneisyyttä korjata. Lapsilisän maksamista ei edelleenkään aiota ulottaa 17-vuotiaisiin lapsiin.

Myönteistä on, että yksinhuoltajaperheiden ja monilapsisten perheiden lapsilisiä tarkistetaan hieman. EAPN-Fin kuitenkin toteaa, että 10 euron korotus ei riitä korjaamaan yksinhuoltajaperheiden ja monilapsisten perheiden toimeentulon jälkeenjääneisyyttä. Lisäksi kaikkein pienituloisimmat eli toimeentulotukiasiakkaat eivät hyödy korotuksesta lainkaan, mikäli korotus huomioidaan tulona toimeentulotukilaskelmassa. Yhden vanhemman perheistä vajaa kolmannes on toimeentulotukiasiakkaita.

EAPN-Fin ei hyväksy valtiontalouden kehyspäätökseen sisältyvää linjausta poistaa lasten päivähoidosta kokopäivähoidon nollamaksuluokka. Nollamaksuluokan poistaminen vaikeuttaisi entisestään esimerkiksi köyhien yksinhuoltajaperheiden ja opiskelijalapsiperheiden vaikeaa taloudellista tilannetta.

Myönteistä on että opiskelijoiden opintorahaa korotetaan kaikilla koulutusasteilla 15 prosentilla syyslukukauden 2008 alussa.

EAPN-Fin vaatii, että sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä lapsiperheiden köyhyysloukut on poistettava. Esimerkiksi toimeentulotuessa lapsilisä, elatusapu ja elatustuki on kirjattava etuoikeutetuksi tuloksi. Myös lapsiperheiden asumisen tukia on sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä parannettava.

Sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä on selvitettävä myös perhepoliittisten verovähennysten käyttöönotto tai vaihtoehtoisesti etuuksien tason merkittävä nostaminen, esimerkiksi yksinhuoltajaperheiden ja monilapsisten perheiden osalta.

Pitkäaikaistyöttömyys

Hallituksen talousstrategian mukaan hallituksen tavoitteena on lisätä suomalaisten hyvinvointia parantamalla edellytyksiä työllisyyden tuntuvalle kohenemiselle ja tuottavuuden kasvun nopeutumiselle. Hallitus korostaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja lupaa parantaa pienituloisten asemaa – ja samalla nostaa asiakasmaksuja: päivähoidon nollamaksuluokan poistaminen ja terveydenhoitomaksujen korottaminen.

Työllisyysmäärärahat halutaan hallitusohjelman mukaisesti kohdentaa yritysten kanssa toteutettavaan työvoimakoulutukseen sekä yrityksissä – valtion ja kuntien virastoissa ja sosiaalisissa yrityksissä – tapahtuvaan tukityöllistämiseen.

Silloin, kun työttömälle ei onnistu oikea työllistyminen tukijaksojenkaan jälkeen normaaleille, avoimille työmarkkinoille, tämän sosiaalisen työllistämisen pitäisi olla jatkuvaluonteista. Yhdistyksissä, matalan kynnyksen työpaikoissa, ihmisistä oikeasti välittävissä työkeskuksissa, vertaistuki ja mielekäs toiminta voivat avata vuorovaikutustaidot vaikeassakin elämäntilanteessa olevilla ihmisillä.

Noin 52 000 pitkäaikaistyöttömästä yli 50-vuotiaita on 37 000 tällä hetkellä. Näiden ihmisten tukityöllistämiseen tarvitaan edelleen kolmatta sektoria, joka vuositasolla on työllistänyt noin 10 000 ihmistä (20%). Jos kolmannen sektorin rahat on tältä vuodelta käytetty eikä lisäbudjetista uusien linjausten mukaisesti tulla mitään saamaan, merkitsee se esimerkiksi työttömien yhdistysten alasajoa.

Mielenterveys

Ihmisten perusturvan ja arjen turvallisuuden vahvistaminen, terveyserojen pienentäminen ja köyhyyden ja syrjäytymisen vähentäminen ovat olennaisia edellytyksiä kansalaisten mielenterveydelle. Köyhyys on tutkimusten mukaan sekä kansainvälisesti että kansallisesti suurin mielenterveyden uhka. Yhtä tärkeitä ovat oikeus yhtäläisiin palveluihin, vaikuttamiseen ja osallistumiseen asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta.

EAPN-Fin tervehtii ilolla terveyden edistämisen politiikkaohjelman käynnistämistä, kunhan tuleva ohjelma sisältää konkreettisesti myös mielenterveyden yksilön ja yhteiskunnan voimavarana. Hallitusohjelmassa tämä puoli jää avaamatta, vaikka mielenterveyden häiriöt mainitaan suurimpana työkyvyttömyyden aiheuttajana.

EAPN-Fin on huolestunut siitä, että terveyden edistäminen sekä ihmisten toimintakyvyn ja omatoimisuuden parantaminen nähdään korostuneesti sosiaali- ja terveyspolitiikan tavoitteina, vaikka niille pitää luoda edellytyksiä kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla.

Perusterveydenhuollon mahdollisuuksia ja osaamista yleistyvien mielenterveysongelmien hoidossa tulee EAPN-Fin:n mielestä lisätä. Nykyinen hoitotakuu ei hyödytä mielenterveyspotilaita. Sama tilanne näkyy keskenään yhä useammin yhdistyneissä päihde- ja mielenterveysasioissa.

Päihteet ja riippuvuudet

Päihdepolitiikkaan voidaan onnistuneesti vaikuttaa yhdistämällä erilaisia keinoja ja toteuttamalla niitä riittävän pitkäaikaisesti ja määrätietoisesti.

EAPN-Fin on huolestuneena seurannut viime vuosien alkoholipoliittisten ratkaisujen myötä tapahtunutta alkoholihaittojen lisääntymistrendiä, joka näkyy myös kasvaneina ja vaikeutuneina palveluhaasteina verkoston useiden toimijoiden arkityössä. EAPN-Fin pitääkin välttämättömänä, että nykyinen hallitus ottaa sosiaali- ja terveyspoliittiset näkökulmat vahvemmin huomioon suhteessa talouspoliittisiin hyötyihin.

Hintojen ja saatavuuden säätelyllä on alkoholipolitiikassa keskeinen merkitys; hintojen alentaminen ja saatavuuden lisääminen kasvattaa alkoholihaittoja, ja vastaavasti hintojen korottaminen ja saatavuuden rajoittaminen tukee - yhdessä esimerkiksi valistuksen ja hoidon kanssa – haittojen vähentämistä.

Päihderiippuvuuden ja vaikeiden ongelmien hoidon ohella tarvitaan edelleen suurkuluttajille suunnattuja riskien ja haittojen vähentämisohjelmia (mini-interventiot eli lyhytneuvonnat). Ehkäisevän päihdetyön tehostaminen on kannatettavaa ja nyt tätä kehittämistyötä jäsentämään ja tukemaan voidaan käyttää STAKES:ssa laadittuja uusia ehkäisevän päihdetyön laatukriteereitä (Laatutähti).

Alkoholijuomien ja tupakkatuotteiden verotuksen nostaminen on perusteltua, mutta ohjelmaan kirjattu 30 miljoonan euron veronkorotus on riittämätön. Alkoholijuomien hinnankorotuksen tulisi olla vähintään 20 %:n suuruinen jotta sillä olisi olennaista sosiaali- ja terveyspoliittista merkitystä. Elokuun lopun budjettiriihessä kaavaillut 10 %:n (miedot) ja 15 %:n (väkevät) korotukset alkoholijuomiin edellyttävät siis myös vielä tällä hallituskaudella tehtäviä lisäkorotuksia.

Hallituksen alkoholipoliittisissa ratkaisuissa on tarpeen ottaa huomioon sekä yleiset kansanterveysnäkökulmat että päihdeongelmaisten erityisnäkökulmat, joissa alkoholipolitiikka kytkeytyy usein kiinteästi syrjäytymisen ja huono-osaisuuden lisähaasteisiin. Alkoholiongelmaisten ja heidän hoitopalvelujensa kannalta akuutein korjausliike on väkevien alkoholijuomien (kirkkaat) hinnankorotus, kun taas yleisen kansanterveyden kannalta on olennaista myös mietojen alkoholijuomien hinnan korottaminen.

Raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten hoidon varmistaminen on tärkeää samoin kuin se että päihdeongelmaisten vanhempien lapsille turvataan riittävät tukipalvelut. Päihdepoliittisilla ratkaisuilla on merkitystä myös oppimisyhteisöjen ja työpaikkojen toimivuudelle; lisääntyvät päihderiskit heikentävät mahdollisuuksiamme varmistaa kansallinen osaamisemme ja työmme tuottavuus.

Tupakkatuotteiden hinnankorotussuunnitelmat samoin kuin myös julkisen tupakoinnin rajoitukset (kuten ravintolatupakointi) ovat kansanterveydellisesti perusteltuja toimia. Tätä tulee tukea savuttomien nikotiinikorvaustuotteiden saatavuuden helpottamisella ja tämän käyttötavan tukemisella suhteessa poltettaviin nikotiinituotteisiin, ottaen toisaalta myös huomioon että niidenkin käyttö lisää nikotiiniriippuvuutta.

Valtion kansallisille rahapeliyhtiöillemme asettamat tulosodotukset lisäävät peliriippuvuutta ja muita pelaamiseen liittyviä ongelmia sekä vaarantavat näistä rahoituslähteistä tuettavien kansalaisjärjestöjen asemaa ja mahdollisuuksia vastata hyvinvointipalvelujen lisääntyviin haasteisiin. Pelaamisen ikärajan nostaminen 18 vuoteen nykyisestä 15:sta tukee sekin peliongelmien vähentämistä.

Asunnottomuus

Hallitusohjelmassa luvataan, että hallituskauden asuntopoliittinen toimenpideohjelma laaditaan vuoden 2007 loppuun mennessä. Osana asuntopoliittista ohjelmaa laaditaan myös pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma vuosille 2008 – 2011 ja sitä valmistelemassa on ns. neljän viisaan ryhmä.

Suomessa on yli 7 400 yksinäistä asunnotonta ja 300 asunnotonta perhettä. Tämän kovan ytimen lisäksi kallistuneet lainakorot ovat lisänneet myös muiden kansalaisten vaikeuksia säilyttää omistusasuntonsa ja useat asuntovelalliset ovat joutuneet luopumaan omistusasunnoistaan ja siirtymään vuokra-asumiseen. Vuokra-asuntojonoon on esim. Helsingissä tullut yli 500 omistusasunnostaan luopunutta. Samanaikaisesti hallitusohjelmassa on todettu, että aravalainojen myöntämisestä luovutaan.

Hallituksen työllisyyden edistämiseksi suunnittelema ns. kakkosasunnon verovähennysoikeus on sinänsä oikean suuntainen. EAPN-Fin toteaa kuitenkin, että kun uusien vuokra-asuntojen rakentaminen on jäänyt jälkeen tavoitetasostaan, on vaarana, että pienituloisten ja vaikeimmin asutettavien tilanne vaikeutuu entisestään. Pientä eläkettä saavien, yksinhuoltajien ja pätkätöitä tekevien mahdollisuus saada kohtuuhintaista vuokra-asuntoa esim. pääkaupunkiseudulta on jo nyt vaikeaa. Ilmeistä on, että vuokrataso tulee asuntojen liian vähäisen määrän johdosta edelleen kohoamaan.

Ns. kakkosasunnon verovähennysoikeuden sijaan parempi ratkaisu olisi ollut työmatkakulujen verovähennysoikeuden lisääminen. EAPN-Fin edellyttää myös, että hallituksen asuntopolitiikassa huolehditaan siitä, että kaikilla kansalaisilla on mahdollisuus asua kohtuullisessa asunnossa ja kohtuullisin kuluin.


LISÄTIETOJA
SUOMEN KÖYHYYDEN JA SYRJÄYTYMISEN VASTAINEN
VERKOSTO EAPN-FIN
c/o SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN KESKUSLIITTO
KOTKANKATU 9, 00510 HELSINKI
Puh. (09) 774 721, faksi (09) 738 123